Upeita lämpimiä ja aurinkoisia päiviä, kavereita, urheilua, leffoja ja rannalla istuskelua. Siitä koostui mun ihana viikonloppu. Juuri kun pääsin viime postauksessa murehtimaan, kun aurinkoisia päiviä on aika vähän niin eikös edellispäivänä ollut +20 astetta! Alkaa väsymys jo vähän painaa, joten vähän enemmän kuvia tällä kertaa.
Perjantaina liikunnanopettajat olivat järjestäneet Fear Factorin lounastauolle. Tehtäviin kuului mm. tukkihumalaa ja cinnamon challenge.
Perjantaihin kuului myös auringossa istuskelua ja lukemista. Ensimmäisellä englannin-tunnilla opettaja käski mun hakea koulun kirjastosta helppolukuisen kirjan, sellaisen dysleksia-lapsille tarkoitetun. Kirja oli vain 30 sivua ja sain luettua sen samaisella tunnilla ja seuraavalla kerralla palautin opettajalle siitä kirjoittamani palautteen. Luettuaan sen opettaja vaan totesi, että taisi olla vähän liian helppo kirja. Sen jälkeen minun on täytynyt hyväksyttää kaikki kirjat hänellä ennen lukemista. Kerran mut passitettiin takaisin kirjastoon, koska olin valinnut hänen mukaan liian helpon kirjan. :D En oo lukenut oikeestaan yhtään kirjaa englanniksi ennen tänne tuloa. Siksi oon ollut tosi yllättyny, miten helppo se on ollut. Toisaalta täytyyhän meidän Suomessa lukea paljon englantia tekstikirjoista niin ei se ihan vierasta ole. Illalla käytiin katsomassa Excelin eli Canterburyn alueen performing arts- koulun musikaalia. Sieltä kotiuduttua istuttiin vielä Kaeden kanssa katsomaan leffaa ja juomaan teetä mun tuomista Muumi-kupeista.
Launtaina olin katsomassa jalkapalloa ja juoksin rannalle istuskelemaan. Hostperheen luota juoksee 15 minuutissa meren luokse. Toi ranta on mun lempipaikka täällä. Vaikka on tottunut meren ja yleensäkin veden läheisyyteen Suomessa, niin päättymätön rantaviiva ja huikeet aallot ovat tosi vaikuttava näky. Illalla menin sitten kaverin luokse yöksi leffoja katselemaan. Ihanaa, miten oon löytäny sellasii ihmisiä jotka ovat nyt jo tärkeitä ja joista tulee tärkeempiä joka päivä. Sellasia, jotka päästä uuden ihmisen elämäänsä vaikka oltaisiin tunnettu vasta muutama viikko. Nä on niitä ihmisiä, jotka ovat täällä tekemässä mun vuodesta ikimuistoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti