international day

Term 3 loppui perjantaina. Seuraavaksi edessä on kahden viikon loma ennen viimeistä jaksoa. Lomaan kuuluu vähän reissailua host-perheen kanssa, kavereiden näkemistä ja rentoutumista, sekä vähän koulutöitä. Jakson päätti torstaina pidetty international day. Mairehau high schoolista löytyy edustettuna 50 eri kansallisuutta. Meidän vaihtareiden lisäksi koulusta löytyy oppilaita mm. Hollannista, Irlannista, Samoalta, Cook-saarilta ja Australiasta. Päivän aloitti koko koulun assembly eli aamunavaus. Sali oli koristeltu kukilla ja eri kansallisuuksien lipuilla, mutta yhtä lippua ei koululla ollut.. Täytyy korjata se virhe ja antaa koululle Suomen lippu, jos vaikka joku toinen vaihtari Suomesta joskus eksyisi Mairehaun kouluun! Itse olin stressannut aamunavausta edeltävät kaksi päivää, koska minun piti pitää puhe kaikkien edessä ja kertoa Suomesta sekä siitä, millaista on olla vaihtari. Puheen suunnittelua ei tietenkään yhtään helpottanut, että jotkut olivat hokeneeet viimeiset kaksi viikkoa, että tee sitten hauska puhe. Ei siis yhtään paineita...

Oppitunteja ei ollut, koska oli jakson viimeinen päivä. Nautittiin vain auringosta ja syötiin kevätrullia, sushia ja tacoja. Makuja eri maista. Lounastauko oli pidennetty kahteen tuntiin, jolloin opettajat olivat järjestäneet erilaisia pelejä ja muuta hauskaa ympäri koulua. Kaikki olivat etukäteen hehkuttaneet international day:tä yhtenä hauskimmista päivistä ja sitä se kyllä oli!

Yritin koko päivän metsästää Uuden-Seelannin lippua, mutta en saanut sitä käsiini missään vaiheessa. Tyydyin Cook-saarten lippuun.

Pacific Islands- ryhmä.

Monet vaihtarit sanovat, että on vaikea kutsua vaihtovuoden aikana saatuja kavereita todellisiksi ystäviksi, koska vuoden aikana ei ehdi solmia niin syvää yhteyttä. Mun lyhyellä kokemuksella sanon, että ei pidä paikkansa. Mä olen ainakin löytänyt itselleni jo yhden sekopään, jota kutsun todelliseksi ystäväksi.

International day:n vuoksi koulussa oli mufti eli kaikki saivat pukeutua miten haluavat. Hassua, miten aluksi rehellisesti sanottuna inhosin koulupukua, mutta nyt olen jo tottunut siihen. Eipä ainakaan ole vaatekriisejä aamuisin.

formal

Lauantaina vietettiin senioreiden (year 12 & 13) tanssiaisia eli formalia. En tiedä, voiko formalia ja vanhojen tansseja verrata keskenään, mutta koska muutakaan vertailupohjaa ei ole niin käytän vanhoja sitten. Ensinnäkin kyse ei ollut 'tanssiaisista'. Kukaan meistä ei ollut opetellut cicapoa kuutta kuukautta. Eikä kyllä kukaan mitään muutakaan paritanssia tanssinut. Musiikista vastasi aivan mahtava dj ja oppilaat ja osa opettajistakin reivasivat ihan kunnolla. Formal maksoi 90 dollaria, joka on n. 55 euroa. Noilla kuluilla katettiin tanssipaikan vuokra, tarjottiin seisova pöytä, maksettiin dj:lle ja kuvaajalle. Sen lisäksi saamme valita otetuista kuvista kaksi ilman lisäkuluja.

Erilaista, mutta jotain samaakin. Oppilaiden panostus itseensä oli ihan huikeaa. Jotkut teettivät mekot, mutta useimmat ostivat sen vaatekaupoista. Ehkä suurin ero, mitä huomasin, oli pukeutumisessa. En ole ikinä nähnyt vanhoissa kellään lyhyttä mekkoa, mutta formalissa noin puolella tytöistä oli lyhyt mekko. Mun oma mekko Suomesta ehti saapua tänne ennen formalia, joten pääsiin siitä stressistä eroon ennen lauantaita.



Formalin teemana oli Enchanted.




Lauantai-päivä vietettiin tietenkin kavereiden kanssa valmistautuen iltaa varten. Special thanks to Anna for doing my make-up!

Lisään myöhemmin niitä kuvaajan ottamia "virallisia" kuvia, kun saan tilattua ne koululta. Itse kun olen ensinnäkin laiska ottamaan kuvia ja toiseksi kuvat, joita otin ovat tälläisiä kännykkällä otettuja.  Kokemuksena ihan mahtava ja tutustuin taas ihan uusiin ihmisiin. Koulun alue on niin laaja, että ihmiset hukkuvat sinne ja koska välitunteja ei ole samalla tavalla kuin Suomessa, ei kaikkia ehdi näkemään niin paljon. Täytyy myös myöntää, että joidenkin naamoja näin ensimmäistä kertaa...Hieman noloa, mutta kuten sanoin ihmiset hukkuvat kouluun helposti! Kaiken kaikkiaan ilta oli mahtava!

exam week

Rehellisesti sanottuna ajattelin viikonloppuna, että tästä tulee ehkä rennoin viikko ikinä. Koulussa alkoi siis koeviikko, johon mun ei tarvitse osallistua. Vaikkei mun tarvitse mennä kouluun kuin vain torstaina ja perjantaina (ja silloinkin ainoastaan muutamaksi tunniksi tanssimaan ja lukemaan) niin muut asiat ovat täyttäneet päivät. Tämän viikon lauantaina on formal eli tanssiaiset. Säästääkseni rahaa ja aikaa (haha) pyysin vanhempia lähetttämään vanhan mekon Suomesta. Paketin olisi pitänyt ilmestyä viimeistään viime viikolla, mutta eipä saapunut. Toivon, että se vielä ilmestyisi tänne ennen lauantaita, mutta paniikin välttämiseksi vietin koko eilisen päivän etsien mekkoa, jonka voin ostaa jos paketti ei saavu. Varsinkin, kun on sellainen ostelija kuin minä, että pitää rakastaa vaatetta ostaakseen sen, niin ei olisi helppoa lähte perjantai-iltapäivänä kauppoihin. Kengät on myös vielä ostamatta eli täytyy mennä kiertämään kauppoja vielä uudelleen. Classical studies:n opettajan kanssa päätettiin, etten tee koetta vaan teen yhden toisen työn kotona. En kuitenkaan päässyt pakenemaan Odysseuksen lukemista, vaan se pitää lukea mun työtä varten ja palautus on perjantaina, joten kiirettä pitää. Tämän lisäksi on vielä englannin-tunnille luettava kirja ja aineen kirjoitus. Palautus myös perjantaiksi. Loppuhuipennukseksi koulun international dean oli valinnut mut ja Kaeden pitämään jakson viimeisenä päivänä (joka on international day) puheen koko koulun edessä siitä, millaista on olla vaihtari vieraassa maassa. Puheen lisäksi meidän pitää myös valmistaa powerpoint-esitys. Se siitä lomasta. Toisaalta onhan tämä ollut samalla rennoin koeviikko ikinä! :D

Ei ole vaikeaa arvata, mikä on mun lempipaikka täällä. Waimairi beach.

Travis Wetland

Koulua on koeviikon jälkeen jäljellä enää viikko, jonka jälkeen alkaa term break, joka estää n. kolme viikkoa. Tuntuu, että loma vain jatkuu ja jatkuu. Vähän on mietityttänyt, miten Suomessa pääsee kaikista aineista kärryille vuoden jälkeen. Miten esim. ruotsi sujuu. Päätin kuitenkin, että nyt ei ole aika murehtia sitä. Yksi tärkeimmistä asioista, mitä haluiaisin oppia tästä vuodesta on elää hetkessä eikä turhaan miettiä tulevaa. 

living like a kiwi

Seuraavaksi tälläinen sekalainen "mitä on tullut tehtyä viimeaikoina"-postaus. Daylight saving alkaa kuukauden lopussa, jolloin te Suomessa alatte valmistautumaan talveen ja täällä taas aletaan odottamaan kesää. Oon repiny kaiken ilon irti auringosta ja käyny rannalla ja pelaillu koripalloa ja touchia kavereiden kanssa. Vuoden lopussa olen ihan ammattilainen kaikissa palloilu-lajeissa :D Yksi ensimmäisiä asioita, mitä kiweistä tulee mieleen, on heidän urheilullisuus ja ulkona oleskelu. Lyhyen kokemukseni perusteella ei asia ihan niin kuitenkaan ole, mutta ehkä kiwit nyt kevään alettua korjaavat käsitykseni ja siirtyvät ulos.

Viikonloppuna oltiin host-perheen tuttavien luona maaseudulla. Onhan se ihan normaalia olla oma kone ja kiitorata takapihalla, onhan?

Lauantaina näin muita vaihtareita barbeque-juhlan merkeissä. Ei ihan kuitenkaan riittäyny lämpötila siihen, että oltaisiin istuttu koko ilta ulkona. On aina hauska nähdä muita vaihtareita, koska he ymmärtävät parhaiten, mitä tarkoitan kun ihmettelen joitain asioita kiweissä ja/tai heidän tavoissa. Meidän keskustelut ovat yleensä aina täynnä jeahhh I know, I know -huutamista :D

Koulussa alkaa ensi viikolla koeviikko, ihan kuin Suomessakin. Kouluun tullaan vain kokeiden ajaksi, mutta ne eivät välttämättä ala 08:45 vaan esim. yhden aikaan iltapäivällä. Nämä kokeet eivät ole "oikeat" kokeet, vaan harjoitusta vuoden lopussa oleviin päättökokeisiin, jotka määrävät arvosanat, mutta ovat silti pakolliset kaikille. Vaihto-oppilaana mun ei tarvitse tehdä kokeita (eli mun osalta matikan, classical studies:n ja liikunnan teoriaa), mutta menin sitten tänään lupaamaan, että teen classicsin kokeen. Eli käytännössä mun pitää nyt viikossa lukea Homeroksen Odysseus läpi ja kirjoittaa essee sitten kokeessa annetusta aiheesta. Enkä löytänyt netistä suomenkielistä versiota, eli onnea mulle!

Nyt huomaa jo eron englannin kanssa alkuun verrattuna. Puhuminen on paljon helpompaa ja sujuvampaa. Tietysti se auttaa, että tuntee ihmiset paremmin ja on ylittänyt tuttavan ja kaverin rajan. Ilahduin tällä viikolla tosi paljon, kun yhdelle koululaiselle tuli yllätyksenä, että olen vaihtari :D oli luullut koko ajan mun vaan muuttaneen vasta Christchurchiin. haha, toivottavasti vuoden lopussa englanti tulee niin luonnollisesti, että kuulostan ihan kiwiltä :)

some thoughts

Tällä viikolla pysähdyin ekaa kertaa miettimään kaikkea: mun uutta elämää täällä, vaihtovuotta yleensä ja Suomea. Oon ollut melkein kaksi kuukautta jo Uudessa-Seelannissa. Kaikki on ollut ihanaa ja uutta ja jännittävää. Joka päivä oon ollut tosi energinen ja positiivinen. Nyt iski sellainen ns. tasannusvaihe. Toisaalta se on ihan hyvä. Ehkä se tarkottaa, että oon tavallaan siirtynyt elämään "normaalia elämää". En enää ajattele tätä pitkänä lomana, vaan tajusin, että oon täällä vuoden ja mun elämä siirtyy tänne vuodeksi. En mä ole surullinen tai tylsistyny, mutta eihän se elämä Suomessakaan aina pelkkää ruusuilla tanssimista ole. Mulla on ihana host-perhe ja ystäviä täällä, mutta eivät he aina pysty korvaamaan ihmisiä Suomessa. Vaikken oo ehtiny koti-ikävää tuntea, niin on niitä hetkiä, jotka oisin halunnut jakaa jonkun kanssa, joka tuntee mut paremmin. Sitten aina tajuan, että mulla on paljon muistoja Suomesta ja niitä tulee vielä paljon enemmän lisää vaihtovuoden jälkeen. Näiden ihmisten kanssa mulla on vain rajallinen aika kokea kaikkea. Pitää siis nauttia siitä, minkä täällä saan.

South New Brighton

Selitin tätä samaa asiaa yhdelle kaverilleni. Sen jälkeen hän kysyi ihan suoraan, että mikä sai mut lähtemään vaihtoon. Miten mä voin jättää kaiken ja lähteä? Enhän mä mihinkään oo lähteny. Mä palaan takaisin.  Vaikka mä en ole Suomessa ja menetän asiat, jotka siellä tapahtuu, mutta kun mä palaan mä oon se jolla on jotain ,mitä kellään muulla ei ole. Ehkä osa koko vaihtari-vuotta ja sitä, mitä se opettaa on se, että pystyy jättämään ja sen jälkeen taas palaamaan.

the first of september

Kevät on nyt sitten viralliseti alkanut. Päivät alkaa pitenemään ja lämpötila kohoaa. Vaikka talvi (Suomen talvi) onkin ihana ja rakastan lunta, ei haittaa yhtään vaikka menetän yhden ja saan sen sijaan kolme kesää putkeen. Lehtipuihinkin alkaa tulemaan silmuja, niin maisemat ei näytä enää niin hassuilta palmuineen ja samalla lehdettömine puineen. Alkuviikko kului koulussa, mutta torstaista perjantaihin olin koulun kanssa Music Tourilla. Se on Mairehau high schoolin jokavuotinen tapahtuma, joss kierretään kuoron, orkesterin, eri vuosiryhmien musiikki-luokkien, bändien jne. kanssa parissa koulussa ympäri Canteburya. Yöksi ajetaan vuorille,  Hanmer Springsin kuumille lähteille.Tollasilla reissuilla (tai pikemminkin 70 hegen roadtripillä) tutustuu ihmisiin paljon paremmin, kun ollaan tavallaan koulun ulkopuolella. Voi ottaa paljon rennommin ja näkee ihmisistä heidän todellisen minän, eikä vain sitä ulkokuorta jonka näkee koulussa.

Hanmer Springs

Kuumat lähteet olivat kylpylä-tyyppinen kokonaisuus, jossa oli porealtaita ja sitten paljon eri lämpöisiä pieniä altaita ja yksi "kylmä allas". Oli siinä vähän nauramista, kun kaikki olivat ettet varmaan uskalla mennä kylmään altaaseen. Mä tietysti ajattelin sen olevan oikeasti kylmä, niin kuin Suomen kylmä-altaat. Muut juoksevat kiljuen veteen ja mä vaan naureskelen, että tähän on ihan normaali lämpötila Suomen uima-altaissa. Kaverit saivat taas kerättyä lisää todistusaineistoa suomalaisten omituisuuksista :D

Pizza-laatikot á la New Zealand.

Syyskuun ensimmäisen päivän ja isänpäivän kunniaksi ajettiin host-perheen kanssa Lytteltoniin, joka sijaitsee rannikolla Christchurchin ulkopuolella. Kuvat ei kerro kaikkea. Varsinkin, kun tällänen ammatti-valokuvaaja on ne ottanut..En yhtään ihmettele, miksi niin monet elokuvat kuvataan Uudessa-Seelannissa. Aina, kun katsoo elokuvia ja niitä uskomattomia maisemia sanoo, että wauu tonne mä haluisin päästä. Ja nyt, nyt mä oikeesti olen siellä. Nyt mä olen niillä paikoilla,  joita oon aina vaan ihaillu television välityksellä. 

Kolme 40 miljoonasta bongattu!

Näihin kuviin tällä kertaa.