the land of the long white cloud

Ajattelin ihan vain pikaisesti tulla kertomaan viime päivien tapahtumista. Saavuin Christchurchiin perjantai-iltana kahden muun tytön, sekä Uuden-Seelannin puoleisen järjestöni johtajan kanssa. Vastassa lentokentällä oli host-isä, sekä perheen kaksi tytärtä ja poika. Tuli heti tosi kotoisa ja onnellinen fiilis, kun käännyttiin perheen kotipihalle ja näin talon ensimmäistä kertaa ja host-isä sanoi: Tervetuloa uuteen kotiisi. Ja nä pari päivää, kun oon ehtiny viettää perheen kanssa on ollu tosi hienoja! Perhe vaikuttaa rennolta ja lapset ovat aivan mahtavia. Mietin ennen lähtöäni Suomesta, että mitä jos lapset vierastavat minua ja ovat ujoja, mutta siitä ei ole tarvinnut huolehtia. Lapset ovat tottuneet vaihtareihin, sillä perheellä on ollut viimeisen 12 vuoden aikana viisitoista opiskelijaa eri puolilta maapalloa. Aamupäivällä käytiin perheen kanssa kirkossa. Tilaisuus oli aika lailla erilainen kuin mihin olen tottunut Suomessa. Paikallinen bändi soitti kaikki laulut ja ihmiset nauroivat ja liikkuivat kaikki musiikin rytmiin. Tä kokemus oli kuitenkin tosi hyvä ja mä itse asiassa viihdyin tosi hyvin! Sunnuntai- kirkko ei kuulosta yhtään pahalta! :D Huomenna alkaa koulu, joka vähän jännittää, mutta onneksi Smithien vaihtari Japanista käy samaa koulua. Onneks on joku joka huolehtii musta huomenna. Anyway, tästä se nyt sitten lähtee, nauttikaa te siellä Suomessa vielä lomastanne! :)

Kuvat on läheiseltä Waimairi beachiltä. Vietettiin host-perheen kanssa iltapäivää siellä. Rakennettiin tyttöjen kanssa maja ja nautittiin auringosta!